Kukaan tuskin haluaa, että hänen lautasellaan nököttää maailmanloppu. Se ei ole vetävä mainoslause kauppojen sisäänostotuotteelle. Mitä muutakaan voin sanoa, kun mietin kinkkua?
Jos syön kinkkua, syön välillisesti myös trooppista metsää. Ja ajan oloon myös esimerkiksi koralliriuttoja. Ja työnnän myös ilmastopakolaiset liikkeelle.
Tropiikin luonnonmetsät kaadetaan valtavien rehuplantaasien tieltä. Forssalaisen sikalan asukkaat nauttivat joka päivä soijaa, joka on hyvin todennäköisesti kotoisin Etelä-Amerikasta. Sitä soijaa kuluu lihan kasvattamiseen monta kertaa enemmän kuin tofuun.
Metsien kaataminen, rehun viljely yleensä ja sikalahallien lämmittäminen aiheuttavat kaikki kasvihuonekaasupäästöjä. MTT:n laskelmien mukaan suomalaisen sianlihakilon tuottamisessa kuluu noin 13-kertaa enemmän energiaa kuin proteiinipitoisten papujen tuotannossa.
Näin ei voi jatkua. Tällainen kerskatuotanto ja -kulutus on meille kaikille hyvin vaarallista, paljon vaarallisempaa kuin konsanaan tupakanpoltto. Ja se on myös aikamoista ilmastokolonialismia: muistetaanpa, että Etelän asukkat tulevat eniten kärsimään ilmastonmuutoksesta, jos ylipäänsä pysyvät hengissä.
Jos haluamme ratkaista ilmastokriisin, on meidän saatava kasvihuonekaasupäästöt nopeasti nollaan. Päästöjä on vähennettävä ihan oikeasti, eikä vain leikisti. 2000-luvun maailmassa ei voida jatkaa sellaisten asioiden tekemistä, jotka tuhlaavat energiaa.
Ilmastosopimuksissa pitää lukea, että esimerkiksi sianlihan tuotanto lopetetaan. Kasvisten syömisen opettelu sujui minullakin melko vaivattomasti. Se on taatusti paljon helpompaa kuin toisen elinkelpoisen planeetan
etsiminen.
Viljelijä- ja ympäristöjärjestöjen toteuttama dokumentti Etelä-Amerikan soijantuotannosta (10 min):
YouTube - Killing fields: the true cost of Europe's cheap meat
www.youtube.com/watch?v=McX2pgSFtzs
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti