Missä mennään Anttila?

"Suomalaisilla on oikeus tietää, että Suomessa eläimiä pidetään hyvin", sanoi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila syystalvella 2007 kuultuaan, että hänen tyttärensä sikalaa oli käyty salaa kuvaamassa. Anttila oli itse sikalan entinen omistaja ja siinä mielessä hänellä oli myös oma sika ojassa vakuuttaessaan eläintuotannon ongelmattomuutta. Ennen kaikkea Anttila halusi kuitenkin vaikuttaa kuluttajiin, jotteivät nämä lakkaisi ostamasta muutenkin vaikeuksissa olevien maaseudun tuotantolaitosten lihaksia.

Ironista kyllä, usein lihaksiaan laitetaan mainostamaan eläimet itse. Niinpä mainoksissa niityillä tepastelevat iloisesti röhkivät puhtoiset possut tai onnelliset tipuset. Eikä mikään ihme, sillä todellinen kuva sikalasta tuskin toimii kaupankäyntiä edistävästi. On sekä lihatalojen, Keskusta-puolueen että eläintuottajienkin intresseissä luoda kuvaa possunpunaisesta maaseudusta, missä kaikki on hyvin. Kuluttajat eivät halua kuulla, että sikalassa on satoja eläimiä, joista aina suuri osa kuolee tilanahtauteen, että naapurin saparo järsitään tekemisen puutteessa ja ettei emmakko pääse kääntymään silloin, kun sillä on porsaita.

Tuskin maaseudun arki naurattaa eläintuottajiakaan, mutta kaiketi tehotuotannon olosuhteista on tullut normaaliutta noin 30-40 vuoden aikana, kun tehotuotanto on Suomeen tullut. Järsityissä saparoissa ja karsinoihinsa kuolleissa sioissa ei nähdä mitään outoa. Lihatalojen intresseissä on tuottaa mahdollisimman paljon voittoa, jolloin niitä kiinnostaa lähinnä se mikä myy. Ja Keskusta-puolue? No, yhä kaupunkilaisemmaksi muuttuva Keskusta-puolue on kuulemma maaseudun asialla, mutta millaisen maaseudun, kysynpä vaan.

Jokainen haluaisi sulkea silmänsä näiltä uusilta videoilta, joissa sianraadot mätänevät karsinoihinsa. Kuvat ovat suoraan kytköksissä siihen, mitä ruokalautasillamme on, eikä omia tottumuksia ole aina helppo muuttaa. Silti eläimet ovat juuri meidän vastuullamme, jokaisen tavallisen ihmisen. Jokaisen vastuulla on, mitä lautaselleen ostaa ja suuhunsa laittaa. Velvollisuutemme on tietää, millainen asema eläimillä yhteiskunnassamme on ja pyrkiä muuttamaan tilanne sellaiseksi, ettei meidän tarvitse sulkea silmiämme. Että eläinten todelliset olot ja asema ovat sellaiset, ettei kuvia tarvitse värittää possunpunaisiksi.

Vuoden 2007 tehotuotantovideoiden jälkeen sen enempää Anttila kuin kukaan muukaan valtion virallinen edustaja ei luvannut mitään muutoksia eläinten olosuhteisiin. Eviran mukaan vuoden 2007 videoissa näkyi tehotuotannon arkipäivä ja kaikki asiat suomalaisilla tehoeläintiloilla olivat keskimääräisen hyvin. Pahoin pelkään, että myös nämä kolmekymmentä nyt kuvattua sikalaa kertovat tehotuotettujen eläinten arkipäivästä 2009. Mitään hyvää siinä ei kuitenkaan ole.

Ja niin, jotain kuitenkin muuttui: Anttilan sikatilalle on tullut hälytysjärjestelmä yöllisten vierailijoiden varalle. Lieneekö siellä sittenkin jotain salattavaa?